Honda Shadow

Sain nyt vihdoin aikaiseksi kokeilla Plastic Polish`ia (N:o 2) plexiin. Pinttyneen likakalvon sain sillä pois, eli näkyvä parannus oli tuloksena, mutta hienoista naarmuuntumista en saanut pois. Koneellinen kiillotus olis ehkä auttanu, mutta ainakaan halvalla (=huonosti istuvalla) villalaikalla en saanut kokeillessa tyydyttävää tulosta. Hionta-aineesta olis toki hienojakoisempi (N:o 1) ja karkeampi (N:o 3) versio.

Tässä juuri kova pähkäily tekiskö muutaman päivän extreme-retken Norjaan. Lähtö iltalautalla Turusta, huomenna to Pölkkylä-Oslo-Laerdal/Aurland (ehkä eespäin Geirangeriin, Googlen brutto ajoaika.arvio on "vain" 10h), ylihuomenna Juvashytta-Dalsnibba-Geiranger-Trollstigen-Andalsnes-Röros ja yön yli takas Tukholmaan, mistä iltalautalla Turun kautta himaan (Grace yövuorossa, tulispa sekin nähtyä). On kyl todella hullu suunnitelma, mutta Norjan vuoristossa on MTV:n pitkän 22.7. asti yltävän ennusteen mukaan selkeää vain to ja erityisesti pe, sitten jatkuvia sadepäiviä jolloin koko vuoristokomeus on varmaan pilvessä. Jos ketä kiinnoo tulla föliin mun pitäis ratkaista lähtö klo 16-17 maissa. Saattaisin viettää Norja-yön ihan vaan taivasalla makuupussissa, tosin varmaan otan teltan mukaan.

Viikonloppuna tuli tehtyä kauden eka kesäreissu 800km/2pv. Sivuseisontatuki alkoi yllättäen temppuilla, eli kiinnike on löystyny ja tuki pääsee kääntymään hieman esiin - jolloin turvakatkaisin räppää sytkän poikki. Eka kerta motarilla kontakti palas kun booaillen rullasin pientareelle eli matka jatkui, toisella kertaa sitten hiffasin mistä oli kyse. Nippusiteellä alle minuutissa fiksattu. Ajattelin pistää tän jutun esiin jos kelle muulle sattuu samanlainen "mystinen" blackout. Häiriö on harvinainen mutta mikä sattuma juuri muutama kuukaus sitten pähkäilin tätä yhden Shadow-omistajan kanssa jonka korjaamo ei ollu tajunnu asiaa (siis oli vaihdettu CDI:tä ym. moisen pikkujutun takia!).

Kypärän visiirin mekaniikka päätti irtisanoutua paluumatkalla, noh, vaihtokunnossahan tuo oli muutenkin. Vaihdoista puheen ollen taakse asennettu Max R on yllättävän samanlainen kuin G508 (eli BS:lle tyypillisesti hieman jäykempi kulutuspinta yhdistettynä mukavuutta antaviin pehmeisiin kylkiin), ajettavuus alustaparannusten takia nyt kuitenkin tarkka. Tosin tietysti kuumassa kesäkelissä mikä tahansa "musta ja pyöree" toimii - pidon suhteen haastetta on vasta syyssateilla ja 5 asteessa. Etunakkia en vielä viitsiny vaihtaa, L309:ssä on TWI-palkkeihin vielä vajaa milli eli Norjan kiepistä se selviää laillisena. Muuten oli harmittava tuuri: navakka tuuli tuntui pyörivän niin, että sekä mennessä että palatessa puhalsi sivu- tai sivuvastaisesti. Pakkaukset päällä se alkoi tuntua kulun hyytyilynä. Pikkusen kiusaamalla ja kyyristymällä (siis plexi on edelleen irti) sain isolla ladulla sentään 130 mittariin pieneen alamäkeen, eli kone tuntuis olevan suht voimissaan (nyt siis 51tkm mittarissa).

Jep, 18.00 lähdin, Turussa tankkaus ettei aamulla ole Pölkkylässä paniikkia, ja 20.11 chekkasin sisään Gracelle... ruhtinaalliset 4 minsaa jäi pelivaraa. Onhan tää hullua et jotain 2.600km jää ajettavaks n. 48 tunnissa (haluaisin la päivälautalla jo Turkuun)... mut "hullu is my middle name". No joo sunnuntaina sit ehkä/toivottavasti kerrottavaa ja kuvia

Ootan innolla reissukertomusta =)

Onko ihan normaalia että mittari näyttää 140 kuin rajoitin ottaa 5vaihteel vastaan ? vakio välitykset
Lämpöpiikillä vedetty kaikki vaihteet loppuun

Onko ihan normaalia että mittari näyttää 140 kuin rajoitin ottaa 5vaihteel vastaan ? vakio välitykset
Lämpöpiikillä vedetty kaikki vaihteet loppuun

Joo on "normaalia"... mun mielestä tosin jää ehkä viisarin verran vajaa 140 Ainakaan ite en kyl ajais rajoitinta vasten kuin lyhyesti (30-60sek?), moottoriin tulee parkumisen lisäks sydäntä särkevä metallinen ääni (venttiilijouset värisee?) mikä kertoo selkeesti et "nyt riittää jo!!!". 130 eli 12K/min abouts oon kyl joskus ajanu pidempäänkin. Varjo on kyl aika kiva kun tuo yläkierrosalue avautuu, esmes keli sopii tai just koneen mennessä tulikuumaks = lämpöpiikki.

Doddih, kotona taas.

En ehtiny päivälautalle Turkuun joten otin iltapäivälähdön stadiin, koska sillä oli vielä halvempia hyttejä ja lähtö 3,5h aikaisemmin kuin Turun yövuoro. Herkkupalana Gabriella ajoi Helsinkiin tullessa syheröistä Olympiareittiä (sisäreittiä) eikä ulkokautta. Kai koska oli riittävän tyyni keli ja Turun linjalle suunniteltu Gabriella selviää käännöksist' ahtaalla väylällä. Silja näkyi menevän kiltisti ulkokautta

Mistäs aloittais?

Kelit ei juuri olis voinu olla parempia, eli Maikkarin sääennuste piti tarkalleen kutinsa. Turkuun ke illansuussa ajaessa satoi kaatamalla, mutta satamassa jo näkyi lännestä selkenevä taivas. Torstai ja suuri osa perjantaita olivat Ruåtsissa/Norjassa paahtavan kuumia (laaksoissa) ja selkeitä, pe-iltana tosin alkoi jo vetää pilveen lähestyvän rintaman edellä. Lauantai-aamu oli taas yhtä kesäjuhlaa, T-paitakeliä, samoin nyt aamun pikkupäräytys satamasta himppeen. Ajetut kilometrit kotipihassa 53.596km, lähtö 51.048km = 2.548km Shadown mielestä. Rautaperseillessä havaittu mittarivirhe huomioiden about 60km saa miinustaa. Pari B-kohdetta skippasin aikataulusyistä. Pyörässä ei ollut mitään vikaa, eli tankkia täytin ja ketjua rasvasin, siinä kaikki. Sattumuksiakaan ei oikeastaan ollu, paitsi yön yli ajettuani alkoi kämmäilyt, eli Borlängessä jatkoin kiertoliittymästä Falun`iin ku piti olla Enköping (syy: poistuessa viitassa vain kohdekaupunki, tienumero ei ollu merkitty vaikka juuri tuossa tie 70 erkanee... ja mun tuurilla väärä tie 50 oli motaria missä meni 2 x 10km löytää ramppi ja palata kiertoliittymään). Jossain vaiheessa säikähdin huoltoaseman mainostaulun lukemaa 14:58 minkä kuvittelin olevan kellonaika (ei pystyny tarkistaan, puhelimen akku oli sipannu)... laivan lähtö 16.30 ja ajettavaa 220km+Tukholma-seikkailut, eli pikku paniikki kun edes F1-autolla ei olis pystyny selvittämään matkaa tuossa ajassa kesken viikonloppuliikenteen... Olin jo vähä antautunu kohtalooni Enköpingin liepeillä, kunnes pistin foonin kii varaparistoon ja koin Joulun kun se heräs ja havaitsin, ettei ollutkaan mitään aikahätää. Okej, siis luultavasti siinä välähtikin vain kyseisen aseman diesel-litran hinta (oli kyl erehdyttävästi kellon näkoinen näyttötaulu), eli 2 tunnin stressikauhupaniikki ihan turhaa. Sitä sattuu ja tapahtuu, kun väsyneenä ajaa... Tukholman sekamelska kuitenkin meni laakista oikein, suoraan Viikkarin kaupunkiterminaaliin kuin narusta vedettynä *ylpeä* eli en ny ollu mitenkään yliväsyny.

Reitin lähtö Tukholmasta oli torstai-aamuna about 8.00, Karlstad-Oslo, mistä Hønefoss-Gol ja vähän ennen Geiloa kohti Aurlandia. Google oli laskenut brutto n. 10:25 ja ite about 12h, mutta välipala ja räpsimiset veivät tunnin lisää. Vuoristoreitti Aurlandiin oli hieno, tosin lukuisia jopa 6km tunneleita joissa oli jääkylmää (ehkä 5-10 astetta) ja LAMPAITA! Syöksyt säkkipimeään putkeen, yhtäkkiä jotain aavemaisia hohtavan vaaleita myttyjä tien molemmin puolin... käääk! Autoihin ne ovat tottuneita, prätkä aiheutti levottomuutta, mutta onneksi eivät ehtineet ponkaista mun eteen. Laskuserpot Aurlandiin ovat hienot, osa kaarteista on tehty tunneloimalla (vrt. Italian kuuluisa San Boldon solatie), kuvia ja ehkä videoo kunhan saan sutut editoitua. Koska aurinko oli yhä korkealla ajoin vielä Aurlandista fjellin yli Lærdalsøyriin, mistä otin hotellihuoneen. Huoneen hinta ei ole niin pal mökkiä kalliimpi (ja halvempi kuin jos olisi varannut ennalta hotellisaitista!), mutta lämmin suihku ja aamulla valmis aamupala houkuttivat - ja tilaa oli joka paikassa aika hyvin. Moni hotelli/maja näytti jopa sulkeneen kesäksi. Mukaan otettu makuupussi oli siis tarpeeton.

Pe-aamulla sitten kävin Borgundin sauvakirkolla ajatuksella, että aurinko ehtisi "sulattaa" yöllä jäähtymisen takia syntyneet sumupilven hattarat vuorilta. Matkal Borgundiin kandee ajaa jompaan kumpaan suuntaan vanhaa museotietä (iso tie kulkee kirkon kohdan ali pitkässä tunnelissa). Borgund on siis rakennettu v. 1180, osa rakenteista alkuperäisiä, ja kuvista näkee hassun sekoituksen norjalaisia "pakanasymboleja" ja kuninkaan kansalle pakkosyöttämän katolisten uskon merkkejä. Kirkko on pieni: ehkä tarkoitus olikin pakottaa norjalaiset kumartamaan astuessaan Herran huoneeseen sisään. Borgundista ajoin Lærdalin 24,5km pitkän tunnelin läpi takaisin ja Aurlandsfjellin yli (kamerassa ei illalla ollu vikaa eikä paleltumishäiriöö kuten luulin, käyttäjältä vaan jokin hölmö fumble ), mistä Sognefjordin rantaa (tie 55) ylös vuorille. Övre Årdalista pääsee myös kinttupolkua vuoren yli Turtagrø:hon, mutta Sognen vesi on kaunis smaragdinvärinen ja serpoista saa Norjassa enemmän kuin kyllikseen, eli ajaisin alakautta. Tiellä 55 on alkuosalla myös kivan ajettavia suht jyrkkiä "sweeper":eitä, missä Shadown uusi alusta on aivan helmi! Menee kuin raiteilla (otin videon yhdellä kädellä ajaen, saa nähdä kehtaanko pistää sen esille), ja jos osuu kuoppaan keskellä mutkaa (väkisin aina välillä osuu) niin ei ilmene enää entistä pompottelua vaan asiallinen "kuiva" tumps. Pikkusen ehkä olisi tarvinnu lisää painetta taakse, oli jotain 2,2 bar jolloin lerpsukylkinen kumipallomainen BS-takanakki oli hitusen epätarkka... mutta siis tuo on jo hiusten halkomista. Olin ihan onnessani, "nythän tämä alkaa jo muistuttaa moottoripyörää ajo-ominaisuuksiltaan!"

Jotunheimenin näki tällaisena päivänä hienosti. Valokuvissa ei voi tavoittaa avaruuden tunnetta. Kyl vähä harmittaa, etten tullu hankkineeks GoPRO:n stereokamerahässäkkää - aika monessa ajopelissä tai motoristin nupin päällä tuollaisia actionkameroita näkyikin. Motokuski saa varoa törttöileviä turisteja: yksi Ducati 748 oli romutettu peräänajossa siellä ylängöllä, kun joku edellä ajava pösilö oli vetäny liinat kiinni jonku kuvauspaikan kohdalla. Jyvasshyttallakin kävin. Tie on maksullinen (puomi) eli 65NKR joutuu pulittamaan (muovirahaa tarvii). Nousu on niin jyrkkä, ettei Varjo jaksanu sitä ylempänä (hapen puutteestakin johtuen?) kuin kakkosella. Lämpövalo ei syttyny, mutta vieno tuoksu kytkimen suunnalta kertoi ettei se tykänny erityisemmin (ilmajäähy pökräis 15km punnerruksesta). Palaillessa taas jarrut olivat kovilla - edellä ajavista autoista lähti vahva käry, ja vaikka moottorijarruttelin pääosin niin Shadowssakin nestepinta laski matkan aikana eli palaa sieltä on kulunu miehekkäästi. Eturengaskin on nyt sakoilla, se kului enemmän kuin uskoinkaan. Bensankulutus oli myös huikeaa mäkiä ylös punnerrellessa, yli 5l/100km. Huomasin tämän onneks heti Lom`ista lähdettyä, kun piti vaihtaa varatankille vaikka olin luullu pääseväni vielä 100km... eli eiku takaisin kauniin pikkukylän paahteeseen (varmaan 27-28 astetta) ja kamelin kyttyrä täyteen. Jatkettaessa alkoi kova vastatuuli, ja aloin nähdä sään muutoksesta kielivää utua + pilviä, eli sääennuste tuntui olleen oikea. Kuvia räpsiessa (plus ylimääräinen kierros Aurlandin ylängön kautta) oli palanut enemmän aikaa, eli Strynefjelletin museotien jätin väliin. Serpoihin ja kapeisiin vuoristoteihin alkoi jo vähän kyllästyä Dalsnibba`lle kiipesin (olen Norjan valtiolle velkaa 100NKR, koska puomiautomaatti oli rikki... autoturistit kirosivat, mutta suomisetä ohitti törkeästi puomin ja kiipesi vuorelle), upea paikka. Samoin serpot sieltä alas Geirangeriin ovat ehkä olleet ihasteltua Trollstigen-tietä helpommat toteuttaa tieteknisesti, mutta pitkä vaihtelevista mutkista muodostuva syherö oli herkkupala. Ajoin kuin heikkomielinen, nojoo, "kun oli niin kiire" Mun hehkuttelu on ehkä ymmärrettävää, kun Shadowssa on nyt vihdoin asiallinen alusta ja sillä voi lasettaa mutkapätkiä kevyen tarkasti kuin polkupyörällä (puuttuis enää pitorenkaat, mutta kustomiin tehdään pääasiassa kai vain ominaisuusvapaita ikikestoisia kovamuovituotteita). Siinä alkoi olla jo aika pilvistä, siispä aika vauhtia puolalaispariskunnan C800-Intruderia peesaten (ja sen kipinäsuihkuja mutkissa naureskellen... Norja ei ole möhkökustomien reviiriä, ei) Trollstigeniä ja Andalsnesiä kohti, missä matkan virallinen tehtävä ja nautiskeluosuus oli ohi. Tankki täyteen hyvää ja ravitsevaa V-Poweria sekä hätäinen spaddu, ja paluumatkan pakkopulla alkoi.

Tarkoitus oli ehtiä Tukholmaan aamuksi 6 aikoihin ja päivälautalle (ei hyttipakkoa), Rørosiin en siksi viitsiny enää tehdä 30km lisälenkkiä (mitäpä siellä olis yön pimeydessä nähnykään?!) vaan käännyin jo Tolgasta "Kuparireittiä" eli tietä 26 itään. Jossain Norjan/Ruotsin rajalla, aamun pikkutunneilla, tajusin aikataulun olevan tekemätön: viivytyksiä oli sattunu liikaa ajopäivän aikana (281 kuvaa/videoa tokan ajopäivän aikana ehkä kertoo turistimaisesta tahdista). Yö oli pimeä (ollaan kuitenkin Vaasaa etelämpänä abouts), ötökkäsplatter törkeä (ei plexiä, ei visiirin puhdistusainetta mukana) ja kostea kylmyys vielä melko korkealla vuorilla alkoi tunkea luihin. Etenkin matka rajalta Mora:an (n. 200km) oli sietämisen rajoilla kun en ollu tajunnu ottaa riittävästi vaatetusta mukaan. Varasin siinä tiheästi taukoillessa ja horkassa hytisten jo lauttapaikan, tosin kuvia en viitsinyt enää ottaa vaikka seutu oli aamu-usvissa upeaa... jotenkin reissulla iski "sensory overload", edes hätkähdyttävän kauniissa paikoissa ei enää viitsiny pysähtyä ja ottaa kameraa esiin. Aamuauringon kuvasin, mutta en ole vielä purkanu kuvia eli en tiedä mitä (jos mitään) viitsii purkaa galtsuun. Reitti rajalta Moraan olisi hyvässä kelissä ollu kiva, ei liikennettä ja alla punertavaa Ruotsin asvalttinauhaa mikä kiemurteli maastossa... tosin ei samanlaista avaruuden tuntua ja pitkiä näkymiä kuin vaikkapa Kainuun teillä. Vähän ennen Moraa jouduin toisen kerran reissun aikana varatankille... tosin vain jotain 25km vajaaksi jäi. Shadow tekee pyydettäessä kyl ison prätkän hommia, mutta vastaavasti kakku maistuu sille myös ison veroisesti...

Loppu olikin sitten peruskauraa, silmät väsymyksestä ja vastavalosta puolisokeana. Siljan (eli meteoriitin osumasta syntynyt järvi, vrt. Suomen useat vastaavat tai Ahvenanmaan Lumparn) oli upean näköinen, etenkin myötävaloon Rättvik`in paikkeilla, muttei jaksanu enää pysähdellä räpsimään maisemakuvia. Jotenkin sellainen ajotranssi päällä, ja edessä oleva 400km savotta mielessä. Viimeisellä 220->80km lasetin paniikissa niin paljon kuin Shadowsta lähti irti - ja lähtihän, samassa autopuljassa tulin Enköpingiin asti monesti 100-rajoitettua ohituskaistatietä. Pikkusen vaisulta kulku tuntui (samoin kuin edeltävä 800km koereissu), eli täytyykin nyt kotosalla alkaa taas katsoa onki ilmafilsu tukossa. Ainakin jarrupalat, jarruneste, pahuksen sivutuen kiinnitys (onneks oli nippusiteitä matkassa, jotenki tottuneesti usean kerran polkas sivutuen alle ja rits... prkl, unohtui ettei se ole käytettävissä), venttiilitkin vähän ääntelee. Takarenkaan onnistuin asentamaan parisen viikkoa sitten oikeaoppisesti merkkitäplä venttiilin kohdalle - ikävä kyllä täplä olikin jokin muu kylkeen läiskäisty suttu, keveimmän kohdan merkki on hieman sivussa, eli täristyskin ehkä maksoi hieman huippuja... ainakin oli automaattinen istumalihasten hieronta

Että tällaisia. Saksalaissetä 1100RT-Bemullaan yhtä lauttaa odotellessa et aika nätti pyörä mulla. "Ai vain 125?". Sitten puhuttiin reittijuttuja. "Siis sä oot tullu... mistäh? Ja meinaat... minneh?" Sedältä oli tippua lederhosenit, kun hän ite 1100:llaan piti 500km/pvä jo kovana... No joo, siis aika harva taitaa tajuta mikä peto toi pikku-Shadow tosissaan on reissupelinä. 170cc-pyttyjen vähä enempi ruutia olisin muutaman kerran kyl kaivannu, mutta muuten just Norjan mutkateillä piikki-VT (tai XLV) on niin nappi ajopelivalinta kuin vaan voi. En ollu vielä laskenu kuiteista lysthin hintaa ("haluatko edes tietää niin tarkkaan?" ), NKR-käteiskassaa oli vajaan 200€ edestä mikä hupeni suht hyvin pakollisiin pariin maantielauttaan (about 50NKR/ylitys), ja nähtävyyksiin on usein parempi mutta maksullinen versio (eli esimerkiksi Trollstigenillä rakennettu hieno näköalapaikka) mihin voi budjetoida 100NKR/laaki. Myös jotkut arkimenot (juomat helteellä, ja katukeittiöt) ja matkamuistojen ostelut hoituvat käteisellä. Puomiteillä pitää olla kv. maksumuovia tai satasen verran kolikoita automaattiin syötettäviks. SKR:t ei kulunu lainkaan, kun mennessä oli vielä omia eväitä ja paluumatkalla aikataulu vähä puristi.

Kertyneistä yli 350 kuvasta (ja videoista?) valikoima galtsuun sitten, kun oon ehtiny purkaa niitä.

(editineditineditti: Kirjoittelen kai muutenkin aika syheröisesti... mutta nyt on kyl aivot selvästi jääny vielä jonneki Norjan serpentiinejä kiemurteleen...). Ja vielä editti, asiavirhe (Duc oli 748) ja selittelyä lauantain sokkailuun...

Viimeksi muokannut mustavi päivämäärä 16.7.2013 20:03, muokattu yhteensä 1 kerran

Loistava kertomus! Mukavan tajunnanvirtaista tekstiä, niinkuin kaveri selittäisi naamatusten =)

Jåådejåå. Aurlandin mäestä oleva 3+ min videonraakile toistaseks saatu ulos vain pakatussa muodossa, eli lähinnä "eriväriset läiskät tanssii ruudulla nolon pikkumoottoriäänen säestyksellä", ja mutkatievideossa oli mikki ottanu viimasta ikävää kohinaa. Tuskin kiinnostavatkaan ketään, eli fo`gettaboutit.

Jos ketä kiinnoo, niin MP69 järjestää viikonloppuna "Max 22":n Kemorassa mikä siis on nuorille 16-22vee tarkotettu rata-painotteinen kokoontumisajo. Jos ei ole liikaa ikää (meikäsedällä menee yli) ja omistaa asialliset ajokamppeet kuten kelvollisen ajopuvun, siellä sais opastetun kokemuksen rata-ajosta. Kemora nyt on vähän tylsä (oon ajanu siellä koppiautokisan joskus) ja Pohojanmaan Vetelissä, eli monelle melko matkan päässä, mutta 20 osallistujan kiintiö ei näyttäny vielä täyttyneen edes 50%. Osallistumismaksu 75€ sisältää ajo-opetuksen, ateriat ja majoituksen. Useimmiten vakuutukset eivät korvaa vahinkoa rata-ajossa, eli "you drop it, you pay it". Lähinnä autojen/kilpakuorkkien radalle jättämä öljysuttu saattais viedä motoristin nutulleen, ja A1-kuskilla voi iskeä torikauhu leveellä pitkällä radalla Mielestäni ihan hyvä tilaisuus, jos osattu ja hallittu urheilullinen ajo kiinnostaa. Menisin ite, mutku...

http://www.mp69.fi/max22/max2.php?kurssid=26

Kas niin, nyt on vihdoin saatu kaikki sähköiset ongelmat hoidettua.

- Vilkkujen jääminen palamaan johtui siitä, että rele oli rikki. Lähti toimimaan normaalisti sen vaihtamisella.

- Takavalo ei palanut, joka johtui siitä, että lampun kanta ei saanut kosketusta kunnolla (kosketuspinni, vai miksi sitä nyt kutsutaankaan, upposi liian syvälle (syvemmälle kuin jarruvalon pinni siinä vieressä) kun lampun laittoi kiinni). Korjaantui kun vähän väänteli pinnejä ruuvimeisselillä oikeaan pituuteen (tämä kannattaa luonnollisesti tehdä niin, ettei virta ole päällä).

- Etujarruvalon kytkimen avasin ja putsasin jo viime vuonna (niin paljon karstaa sisällä, ettei toiminut), mutta sitä ei saanut enää kunnolla takaisin kiinni, joten tilasin DX.comista uuden.

- Takajarruvalon kytkin toimi vähän heikosti, joten sekin piti avata ja putsata. Se meni sentään ihan nätisti takaisin kasaan.

Voisiko joku mitata kuinka iso reikä alkuperäisessä db-killerissä on??

Voisiko joku mitata kuinka iso reikä alkuperäisessä db-killerissä on??

Jos loppuputkea tarkoitat ni 2,5cm kokonaishalkaisija, miinus putken vahvuus (olisko 2 x 0,8mm, about millin vahvuus putken seinässä). En viiti porata päätylaipan niittejä auki, db-killeristä tuskin on edes piirrosta mittoineen saatavilla (saksalaisella SCS:llä ehkä, ei tietoo).

Kas niin, nyt on vihdoin saatu kaikki sähköiset ongelmat hoidettua.

Täytyis varmaan minunki välinehuoltoa tehdessä katsoa ennaltaehkäisevästi noita.

Eilen tuli keräiltyä kasaan välihuollon varaosat (jarrupalat, öljy, suodattimet jms.), tänään saa tehtyä huollot toivottavasti pois. Eturenkaan vaihdoin jo perjantaina, huh, 2007-vintage Heidenau-koppura olikin työläämpi tapaus. Moposportissa pyysivät ko. renkaasta uutta korotettua hintaa: onneks tarkistin sitten paistomerkinnän ja sain alennuksen. Sinne jäi ainakin yks ellei usea tällainen yli-ikäinen K63, kandee olla tarkkana. Hyvinhän tuo tuolla pyörii, BS-lisuun verrattuna oikein iloinen ajotuntuma, ja kuluneella L309:llä esiintyny ärsyttävä shimmy (moottorijarrutuksessa kädet stongasta päästäen keula siis ravisteli) on taas häipyny. Täytyis vielä ottaa vapistusta aiheuttava Max R vanteelta, pyöräyttää se oikealle kohdalleen, ja katsoa saisko sen pyörimään vakaasti pinnapainojen avulla. Ehkä heitän varavanteen alle, ajan siihen asennetun wanhan G508:n viimeiset millit pois Itä-Suomen rundilla inspiraatiota rengasjumppaan odotellessa. Löysin taannoin muuten kartingajalta jääneen mekaanisen rengasprässin taas: 3 sek juttu painaa rengas irti vanteelta mikä muutoin on ikävää tappelua, eli palttoon vaihto helpottuu huomattavasti.

Tuli samalla kertaa uusittua laukkuja ja hankittua muutama mielenkiintoinen tarvike, kun vanhoista alkaa ikä jättää. Sweepin iso Back Billy tuli Bilteman halpis-tarakkalaukun tilalle: kerrankin tilaa ja 2 sivutaskua pikkukamoille mitkä on päätyny Biltemassa aina pohjalle (prkl). Tosin pakattuani sen jäi ekan kerran nostaessa heti kahva käsiin: ei erityisen häikäisevää tuo Sweepin laatu, tai ehkä tarttis vähä rajoittaa mitä kaikkea hyödyllistä sinne innostuksissaan pakkaa. Täytyy katsoa kellä olis niittikone jolla hantaakin (ja ehkä jotain muitakin sorry-ääs niittauksia) sais kestäviks. Tankin nahkapannan meinaan korvata DICE:n pikku tankkilaukulla, mikä toisin kuin aiemmin kokeiltu reppu ei peitä bensakorkkia eikä nopeusmittaria. Se on magneettikiinnitteinen eli lähtee tarvittaessa nopeesti irti, ja karttataskuun mahtuu ainakin fooni, ehkä Tompan XXL-navikin jalka irrotettuna.

Bilteman 6€ 12V-ulosoton hauenleuoilla poimin: voi olla ropleema saada klipseillä varma ote navoista (joutuu varmaan vaihtamaan liittimet), mut sytkätöpselin saa ehkä oikean sivuposken taa mistä Tomppa sais virtansa huomaamattomasti. Kunnollinen SW-Motechin töpseli olis 42€, mutta plexi pitäis laittaa taas kiinni ja konstruoida töpselille kiinnike plexin tukirautaan jotta asennus olis toimiva ja siisti. Kokeilen ny ensin halpaa shittiä, arvaa kyllä jo miten siinä lopulta käy eli hammasta purren käy tie Heinon putiikkiin hakemaan kunnollinen varuste. Race-painemittari tuli hankittua koska vanhan mitskun kaula ei mahdukaan takapyörään jos sisäkumeksessa on suora venttiili (piti ajaa Norjaan asti saamaan asiasta muistutus). Kuparireitin korvessa ilmaa takakumista päästellessä olis mielellään tienny paljonko painetta meni, mutta silmämääräinen tyhjennys (niin, että pompotellessa kylki alkaa juuri ja juuri joustaa = about 1,6-1,7 bar) toimitti asiansa. Aamuhämärissä ja visiiri suttuisena routamuhkut ja tien painanteet oli mahdoton erottaa ajoissa, temppu pehmens takajousien potkuja just sopivasti (se satulan prkl takareuna) aiheuttamatta vielä velttoutta ajoon. Hagoneissa pitäis olla progressiivinen vaimennus, eivät ainakaan pohjaa julmasti jysähtäen kuten Hondan iskarit (2011 Lapin tuliaisena oli häntäkuu arkana pitkään, nypyn päällä oli syvä poikittainen halkeama asfaltissa mihin osuin 80+ vauhdissa).

Tää alipainehan aiheutti sitten väsykuskille aika huvittavia sydämentykytyksiä, eli Morassa tankatessa unohdin pumpata renkaan taas täyteen ja asia muistui mieleen vasta Ruotsin hellekelissä, kun alle sattui 20km vastapäällystetty polttavan kuuma valtatie: siinä "älä saatana hyydy"-tunnelmissa kuuluuko takaa PAM! kun kuumentunu ikivanha sisäkumi posahtaa. Yön yli ajettua tollaset hysteriat (ja kireä pinna) ovat tavallisia, tiedoks jos joku tekee esim. Rautaperseajon. Ehkä todellinen riski oli pieni, who knows, mut typerä unohdus yhdistettynä paikattuun halpakortsuun olis voinu tietää matkan katkeamista. Biltema-mittarin tarkkuudesta en tiedä vielä, ainaki taulu on melkein seinäkellon kokoinen (samantyylinen jäi myös kartingkaudelta, mutta mitta-alue loppuu 1,5 bar:iin). Käypä tuo sitten Bimppeenkin, jos vihdoin pääsis kiusaamaan raaseria radalla.

Vielä oli pakko lisätä tölkkiteline varustukseen - helteellä ajellessa oon sellaista kaivannu kun pullolle ei konttorissa ole järkevää paikkaa (kuinkahan monta tyhjää pulloa oon kylväny tienvarsille kun kallistus tai ilmavirta on lingonnu ne lentoon) - ja kassalla iski farklitiskohtaus, eli nappasin telineestä kromiset pääkallohatut venttiilejä varten. Niissä oli valitettavasti siniset kiilusilmät, ei punaiset mikä olis sopinu Shadown ja kuskin silmien väriin Sateenkestäviä merimieskassejakin etsiskelin, mutten löytäny haluamaani eli varmaan tilaan LOUIS:in mustat (2 x 30, tai 30+50 litraa). Loppuupa nyhertäminen sadesuojana olleiden muovipussien kanssa: arvostelun mukaan tavarat kestävät noissa kuivina suht vedenpaisumuksenkin. Toimitus menee ikävä kyllä ens viikkoon, eli jos loppuviikosta pääsis Savo-Karjala-rundille on pärjättävä vielä entisin konstein.

Syysopiskeluun valmistautumiseen pitää kohta ryhtyä, mutta tuttavien harmoniaa ajattelin mennä vielä häiritsemään uuden varustuksen testireissuna, ja edelleen kaivelee toteuttamatta jääny Nordkapp-Lofootit-projekti (just nyt siellä olis korkeapaine), ja Saksaan on uhkailtu ens viikolle kovia 30-34 asteen helteitä, eli jos 2012 kierretyn pohjoisrannikon ex-DDR:n puolella haluais kiertää prätkällä nyt olis oikea hetki hyristellä niitä puukujia T-paitasillaan. Finnlinesin su-lähdölle olis 50% alennuskin, ja paluu vois olla Via Baltican kautta. Onhan siinä toki satulatuntia tiedossa, ellei sitten ota rauhallisemmin kun Idän hinnat eivät kai ole Ruåttin/Norjan hysteeristä tasoa. Saarenmaa on kohteena ollu mielessä pitkään, ei mikään järkyttävä km-määrä, mutta Kuressaaren Piispanlinna ja meteorikraateri on jo nähty eli hmm tarviiko lähteä ulkomaille ajellakseen pikkuteitä maalaismaisemissa. Ehkä vaan taas otan-ja-lähden niin ettei ehdi peljästyä mihin päänsä taas tuli pistäneeks tai minkä hillittömän savotan aloitti Jos ketä kiinnostaa puljassa matkaaminen niin toki YV:tä vaan.

Viimeksi muokannut mustavi päivämäärä 24.7.2013 21:35, muokattu yhteensä 2 kertaa

Meinasin putken sisä halkaisijaa
Itse tehty db killeri putosi niin saisi tehtyä samanlaisen kuin alunperin on ollut

Nii onko laipan aukko suurempi kuin db-killerin loppuputki (minkä sisähalkaisija siis n. 2,3cm)?

http://imageshack.us/photo/my-images/850/img4213u.jpg/

Täytyy tässä Shadown pesureissulta palattua katsoa vielä jos HSOC:sta löytyis lisätietoa. "Baffle" olis kai oikea englanninkielinen hakusana...

Samaa putkea näyttäisi olevan koko matkan(20cm)
Täytyy koittaa tehdä samanlainen itse(ilman db killeria mittari jää 110 alapuolelle )
Mahtaisikohan 2cm sisähalkaisijalla oleva putki olla sopivaa??
Kuuluuko dp killerin putki mennä noin 20cm putken sisälle(edellinen meni seuraavaan levyyn saakka)?
Koittamalla taitaa selvitä parhaiten millä vääntää parhaiten

Kysäsin piruuttani Saksasta SCS:ltä saako säädettävän dB-Killerin lisäks myös orggis-reproa sieltä, kun ehkä muillakin on samanlainen ropleema? Saa nähä mitä vastaavat. Tossa vielä säädettävän T-300:n sivu, mut se ei kestä pitkäaikaista ajoa "soft"-äänellä. Säätö olis liukuva...

http://www.sound-control-systems.de/ind ... duct_id=41